PROSTITUUTIOSTA

Olen tässä blogeja kierrellessäni törmännyt muutamiin, jotka käsittelevät prostituutiota. Sen johdosta aloin itse miettiä suhdettani ko. aiheeseen ja huomasin, ettei se ole aivan ongelmaton.

Ajatushan on "kaunis". Levittää reitensä, antaa jonkun tuntemattoman jyystää hetken ja saa siitä parhaimmillaan useita satalappusia verotonta tuloa. Mikäs sen parempaa ja tuskin se kauheasti eroaa välttämättä siitä, että baari-illan lopuksi päätyy hetkeksi jonkun tuntemattoman jampan sänkyyn. Paitsi tietysti sen maksun suhteen. Tämä kaikki olisikin helppoa ja huoletonta, mikäli ei sattuisi ajattelemaan liikaa. Kuten vaikkapa minä toisinaan teen.

Jos ottaisin maksun seksistä tuntemattoman kanssa, pitäisin todennäköisesti itseäni jotenkin huonona. Ja vaikka en itse pitäisikään, tietäisin "yhteiskunnan" pitävän minua sellaisena. Olisin altis huorittelulle, enkä pystyisi siihen mitenkään puolustautumaan. Koska olen nainen, minun oletetaan pitävän jalkani siveästi ristissä, seksuaaliset hurjasteluthan muutenkin kuuluvat enemmän miehille. Siihen ajatusmalliin minut on kasvatettu ja siitä on vaikea päästä irti.

Niin. En edes osaa kovin selvästi kantaani muotoilla. Jos kuitenkin joutuisin vastaamaan pelkällä tunteella kysymykseen, mitä mieltä olen prostituutiosta, olisi vastaukseni varmaankin seuraava: En paheksu niinkään heitä, jotka myyvät seksiä, vaan pikemminkin heitä, jotka sitä ostavat. Ja heissäkin paheksun eniten niitä, jotka saisivat seksiä ilmaiseksikin, mutta haluavat sitä ostaa pönkittääkseen egoaan tai alistaakseen naisia.

Tämä nyt oli jälleen tällainen ajatuksenraakile. Mitä mieltä Sinä olet aiheesta?

KARVOJA

Eräänä iltana sain päähäni ajella pois kaikki häpykarvani. Yleensä en sitä tee, koska en tunne oloani kovin kotoisaksi aivan posliinina. Se tuntuu minusta rivolta, eikä mitenkään miellyttävällä tavalla. Mutta nyt päätin tempaista, ihan vain siksi, etten saanut Ericiltä selvää vastausta siihen, pitääkö hän täysin karvattomasta pimpistä vai ei.

Lopputuloksena oli järisyttävän ihanaa seksiä, mutta en osaa sanoa, kuinka suuri vaikutus karvattomuudellani siihen oli. Luultavasti loppujen lopuksi aika pieni. Tosin jälkeenpäin tuntui mukavalta, kun häpykumpuni oli liukkaan sperman peitossa ja tuntui kuin koko käteni olisi uponnut häpyhuulten väliin hieroessani itselleni ravisuttavan orgasmin.

En kuitenkaan usko, että tulen jatkossa pysyttelemään karvattomalla linjalla. Rehellisesti sanottuna, pieni karvatupsu on minusta paljon seksikkäämpi ja kiihottavampi, eikä Ericilläkään tunnu olevan hirveän suuria intohimoja posliinin puolesta.

KIPINÄSTÄ

Viime aikoina olen löytänyt itseni pohtimasta sitä, kuinka sen kuuluisan kipinän pystyy säilyttämään pitkässä parisuhteessa. Henkilökohtaisten kokemusteni pohjalta minun pitäisi olla valmis sanomaan, ettei se olekaan mahdollista. En kuitenkaan suostu sitä uskomaan.

Omat vanhempani ovat olleet naimisissa vuosikymmeniä, mutta en koskaan ole nähnyt heidän suutelevan. Joten ajatus mistään muustakaan heidän välillään tuntuu absurdilta. Eiväthän he edes nuku samassa vuoteessa!

Itse en pystyisi tyytymään tuollaiseen suhteeseen ja toistaiseksi näyttää siinä mielessä hyvältä. Suukottelemme Ericin kanssa toisiamme kymmeniä kertoja päivässä. Pidämme toisiamme kädestä. Kun teen ruokaa, Eric tulee taakseni suutelemaan niskaani tai hivelemään lantiotani. Miltei joka ilta käymme nukkumaan lusikka-asentoon. Joten vaikka viime kuukausina suurin seksuaalinen kiihko tuntuu hiukan suhteessamme laantuneen tai ainakin tasoittuneen sen karmean pelottavan Arjen astuttua kuvioihin, luulen meidän olevan hyvissä asemissa.

Siitä huolimatta toisinaan pelkään meidänkin jossain vaiheessa vajoavan toverilliselle tasolle, jossa toinen alkaa tuntua enemmän sisarukselta kuin rakastetulta. Elän kuitenkin toivossa, että niin kauan kun fyysinen kosketus toiseen säilyy, pystymme sen välttämään.