Omat ajatukset päätyvät toisinaan oudoille poluille. Huomaan ajoittain pohtivani satunnaisesti tapaamistani ihmisistä asioita, jotka eivät oikeasti edes minua kiinnosta. Kuten sitä, kuinka he harrastavat seksiä.
Nämä ajatukset tulevat mieleeni esimerkiksi jos kyseessä on hyvin ylipainoinen ihminen. Siis todella ylipainoinen, ei vain kevyesti pullukka. Tai mikäli ihminen näyttää jollakin tapaa erittäin epäseksikkäältä tai epäseksuaaliselta. Hyviä kohteita ovat kuivakan näköiset keski-ikäiset naiset. Ja mikseivät vastaavanlaiset miehetkin.
Näissä tilanteissa luonnollisesti tulee tyypitelleeksi ihmisiä ja useimmiten varmastikin sellaisilla perusteilla, jotka eivät oikeasti pidä paikkaansa. En mene ajatuksissani yksityiskohtiin, mutta sen verran pitkälle kuitenkin, että itseäni alkaa ahdistaa oma levoton mielikuvitukseni. Missä asennossa hän panee? Nauttiiko hän oikeasti seksistä vai suostuuko siihen velvollisuudesta? Saako hän orgasmia? Entäpä jos hänellä onkin aivan pikkuruinen vehje?
Useimmiten lopetan ajatusleikkini alkuunsa. Kai sitä jotenkin pelkää, että kohde aavistaa mitä ajattelen.
lauantai 16. huhtikuuta 2011
tiistai 15. helmikuuta 2011
VELVOLLISUUDESTA
Lueskelin taannoin jotain keskustelupalstaa ja siellä törmäsin raskaana olevien/raskaudesta haaveilevien naisten käsityksiin raskausajan seksistä. Olin jotensakin järkyttynyt siitä, että monen mielestä tuntui olevan aivan oikeutettua kieltäytyä yhdynnästä raskauden aikana. Monesti tämä näkemys tuntui yhdistyvän vielä siihen kantaan, että myös mieheltä suihin ottaminen on iljettävää/vastenmielistä/jotenkin muuten ei-sallittua.
Ymmärrän moiset näkökannat toki, jos se on perusteltavissa terveydellisillä seikoilla. Lääkäri syystä tai toisesta kieltää yhdynnän, se sattuu tai jotain muuta vastaavaa. Mutta rehellisesti sanoen en aivan täysin ymmärrä, että tällaisesta perustavanlaatuisesta velvollisuudesta kieltäydytään yhdeksän kuukauden ajaksi vain sen tähden, että kun ei mua nyt huvia.
Myönnän, sana velvollisuus on tässä yhteydessä huono, mutta muutakaan en keksi. Velvollisuus kuulostaa juuri siltä, mitä se on, velvollisuus. Jotain, mitä tehdään koska sitä edellytetään. Mutta toisaalta. Eikö parisuhteessa oleteta tiettyä seksuaalista kanssakäymistä? Minun nähdäkseni se on yksi suhteen kantavista voimista, joten tietyssä mielessä, kun sitoutuu parisuhteeseen, sitoutuu myös tuottamaan toiselle nautintoa.
En tarkoita tällä sitä, että on pakko suostua kaikkeen, mitä toinen tahtoo. Jos toinen haluaa seksiä seitsemän kertaa viikossa ja toinen kerran, on yritettävä löytää kultainen keskitie. Jonkinlainen kompromissi. Minusta seksistä kieltäytyminen yhdeksäksi kuukaudeksi ei ole kompromissi. Se on julmaa itsekkyyttä. Ja tyhmyyttäkin. Etenkin jos tuloksena on se, että toinen harhautuu etsimään seksiä jostain muualta, kun ei sitä kotoa saa. Tarkoituksenani ei ole puolustella pettämistä, mutta tällaisessa tilanteessa näkisin vikaa olevan kummassakin osapuolessa.
Tähän on tietysti helppo vastata sillä, että mitä minä mistään tiedän, koska en ole ollut raskaana. Näinhän se on. Mutta vaikka kuinka kovasti yritän, en pysty kuvittelemaan itseäni kieltäytymästä yhdynnöistä tai suuseksistä siksi aikaa, kun kannan ja imetän lasta. Minusta se ei vaan ole reilua.
Ymmärrän moiset näkökannat toki, jos se on perusteltavissa terveydellisillä seikoilla. Lääkäri syystä tai toisesta kieltää yhdynnän, se sattuu tai jotain muuta vastaavaa. Mutta rehellisesti sanoen en aivan täysin ymmärrä, että tällaisesta perustavanlaatuisesta velvollisuudesta kieltäydytään yhdeksän kuukauden ajaksi vain sen tähden, että kun ei mua nyt huvia.
Myönnän, sana velvollisuus on tässä yhteydessä huono, mutta muutakaan en keksi. Velvollisuus kuulostaa juuri siltä, mitä se on, velvollisuus. Jotain, mitä tehdään koska sitä edellytetään. Mutta toisaalta. Eikö parisuhteessa oleteta tiettyä seksuaalista kanssakäymistä? Minun nähdäkseni se on yksi suhteen kantavista voimista, joten tietyssä mielessä, kun sitoutuu parisuhteeseen, sitoutuu myös tuottamaan toiselle nautintoa.
En tarkoita tällä sitä, että on pakko suostua kaikkeen, mitä toinen tahtoo. Jos toinen haluaa seksiä seitsemän kertaa viikossa ja toinen kerran, on yritettävä löytää kultainen keskitie. Jonkinlainen kompromissi. Minusta seksistä kieltäytyminen yhdeksäksi kuukaudeksi ei ole kompromissi. Se on julmaa itsekkyyttä. Ja tyhmyyttäkin. Etenkin jos tuloksena on se, että toinen harhautuu etsimään seksiä jostain muualta, kun ei sitä kotoa saa. Tarkoituksenani ei ole puolustella pettämistä, mutta tällaisessa tilanteessa näkisin vikaa olevan kummassakin osapuolessa.
Tähän on tietysti helppo vastata sillä, että mitä minä mistään tiedän, koska en ole ollut raskaana. Näinhän se on. Mutta vaikka kuinka kovasti yritän, en pysty kuvittelemaan itseäni kieltäytymästä yhdynnöistä tai suuseksistä siksi aikaa, kun kannan ja imetän lasta. Minusta se ei vaan ole reilua.
maanantai 7. helmikuuta 2011
TISSIT
Eric on hurmaantunut minun rinnoistani. Mikä tietysti on hyvä, koska pidän siitä, että niitä kosketellaan. Eric on kuitenkin kehittänyt itselleen eriskummallisen "pelon". Hän suree jo nyt sitä, jos joskus saamme lapsen. Koska silloin minun rintani eivät ole ainakaan hetkeen yksin hänen käytössään...
Olen kuitenkin yrittänyt lohduttaa, että mikäli se vain suinkin on mahdollista, saa hän potentiaalisen raskauden ja imetyksenkin aikana rintojani hyväillä.
Olen kuitenkin yrittänyt lohduttaa, että mikäli se vain suinkin on mahdollista, saa hän potentiaalisen raskauden ja imetyksenkin aikana rintojani hyväillä.
torstai 3. helmikuuta 2011
VÄLINEURHEILUA
Eilen jouduin heittämään varsin mukavan kokoisen, mutta pilalle menneen kesäkurpitsan roskiin. Siitä ajauduin kuitenkin pohdiskelemaan itsetyydytystä ja sen välineitä. Itse olen kai aika tylsä, sillä yksityisinä hetkinäni turvaudun vain suloisen vihreään kaalimatoon ja/tai sormiini. Kerran olen kokeillut suihkua nautinnon tuottajana, sillä suihkuhanamme saa ns. hieronta-asentoon. Mutta juuri mitään muuta en muista kokeilleeni.
Ajatus kondomin sisään työnnetystä kesäkurpitsasta, lenkkimakkarasta tai banaanista on jotenkin irvokas. Siitä huolimatta tunnen hienoista kiinnostusta lähinnä ensin mainittua kohtaan. Todennäköisesti ajatus kumpuaa siitä, että haluaisin tietää miltä tuntuu jokin todella suuri kolossani. Kuitenkaan en tunne sen suurempaa kiinnostusta valtavankokoisia kulleja kohtaan, varmaankin siksi, että pelkäisin sen sattuvan. Ystävällinen kesäkurpitsa voisi kuitenkin toimia, koska sen toimintaa saa säädellä itse.
Toistaiseksi kuitenkin kaalimato ja omat sekä Ericin sormet ovat olleet ihan riittäviä. Sinällään itsetyydytys on minulle pelkkä rentouttava suoritus. Suurimman nautinnon saan edelleen siitä, kun sormilla tuotettu orgasmi tapahtuu Ericin kanssa rakastelun jälkeen.
Ajatus kondomin sisään työnnetystä kesäkurpitsasta, lenkkimakkarasta tai banaanista on jotenkin irvokas. Siitä huolimatta tunnen hienoista kiinnostusta lähinnä ensin mainittua kohtaan. Todennäköisesti ajatus kumpuaa siitä, että haluaisin tietää miltä tuntuu jokin todella suuri kolossani. Kuitenkaan en tunne sen suurempaa kiinnostusta valtavankokoisia kulleja kohtaan, varmaankin siksi, että pelkäisin sen sattuvan. Ystävällinen kesäkurpitsa voisi kuitenkin toimia, koska sen toimintaa saa säädellä itse.
Toistaiseksi kuitenkin kaalimato ja omat sekä Ericin sormet ovat olleet ihan riittäviä. Sinällään itsetyydytys on minulle pelkkä rentouttava suoritus. Suurimman nautinnon saan edelleen siitä, kun sormilla tuotettu orgasmi tapahtuu Ericin kanssa rakastelun jälkeen.
torstai 27. tammikuuta 2011
PROSTITUUTIOSTA
Olen tässä blogeja kierrellessäni törmännyt muutamiin, jotka käsittelevät prostituutiota. Sen johdosta aloin itse miettiä suhdettani ko. aiheeseen ja huomasin, ettei se ole aivan ongelmaton.
Ajatushan on "kaunis". Levittää reitensä, antaa jonkun tuntemattoman jyystää hetken ja saa siitä parhaimmillaan useita satalappusia verotonta tuloa. Mikäs sen parempaa ja tuskin se kauheasti eroaa välttämättä siitä, että baari-illan lopuksi päätyy hetkeksi jonkun tuntemattoman jampan sänkyyn. Paitsi tietysti sen maksun suhteen. Tämä kaikki olisikin helppoa ja huoletonta, mikäli ei sattuisi ajattelemaan liikaa. Kuten vaikkapa minä toisinaan teen.
Jos ottaisin maksun seksistä tuntemattoman kanssa, pitäisin todennäköisesti itseäni jotenkin huonona. Ja vaikka en itse pitäisikään, tietäisin "yhteiskunnan" pitävän minua sellaisena. Olisin altis huorittelulle, enkä pystyisi siihen mitenkään puolustautumaan. Koska olen nainen, minun oletetaan pitävän jalkani siveästi ristissä, seksuaaliset hurjasteluthan muutenkin kuuluvat enemmän miehille. Siihen ajatusmalliin minut on kasvatettu ja siitä on vaikea päästä irti.
Niin. En edes osaa kovin selvästi kantaani muotoilla. Jos kuitenkin joutuisin vastaamaan pelkällä tunteella kysymykseen, mitä mieltä olen prostituutiosta, olisi vastaukseni varmaankin seuraava: En paheksu niinkään heitä, jotka myyvät seksiä, vaan pikemminkin heitä, jotka sitä ostavat. Ja heissäkin paheksun eniten niitä, jotka saisivat seksiä ilmaiseksikin, mutta haluavat sitä ostaa pönkittääkseen egoaan tai alistaakseen naisia.
Tämä nyt oli jälleen tällainen ajatuksenraakile. Mitä mieltä Sinä olet aiheesta?
Ajatushan on "kaunis". Levittää reitensä, antaa jonkun tuntemattoman jyystää hetken ja saa siitä parhaimmillaan useita satalappusia verotonta tuloa. Mikäs sen parempaa ja tuskin se kauheasti eroaa välttämättä siitä, että baari-illan lopuksi päätyy hetkeksi jonkun tuntemattoman jampan sänkyyn. Paitsi tietysti sen maksun suhteen. Tämä kaikki olisikin helppoa ja huoletonta, mikäli ei sattuisi ajattelemaan liikaa. Kuten vaikkapa minä toisinaan teen.
Jos ottaisin maksun seksistä tuntemattoman kanssa, pitäisin todennäköisesti itseäni jotenkin huonona. Ja vaikka en itse pitäisikään, tietäisin "yhteiskunnan" pitävän minua sellaisena. Olisin altis huorittelulle, enkä pystyisi siihen mitenkään puolustautumaan. Koska olen nainen, minun oletetaan pitävän jalkani siveästi ristissä, seksuaaliset hurjasteluthan muutenkin kuuluvat enemmän miehille. Siihen ajatusmalliin minut on kasvatettu ja siitä on vaikea päästä irti.
Niin. En edes osaa kovin selvästi kantaani muotoilla. Jos kuitenkin joutuisin vastaamaan pelkällä tunteella kysymykseen, mitä mieltä olen prostituutiosta, olisi vastaukseni varmaankin seuraava: En paheksu niinkään heitä, jotka myyvät seksiä, vaan pikemminkin heitä, jotka sitä ostavat. Ja heissäkin paheksun eniten niitä, jotka saisivat seksiä ilmaiseksikin, mutta haluavat sitä ostaa pönkittääkseen egoaan tai alistaakseen naisia.
Tämä nyt oli jälleen tällainen ajatuksenraakile. Mitä mieltä Sinä olet aiheesta?
lauantai 22. tammikuuta 2011
KARVOJA
Eräänä iltana sain päähäni ajella pois kaikki häpykarvani. Yleensä en sitä tee, koska en tunne oloani kovin kotoisaksi aivan posliinina. Se tuntuu minusta rivolta, eikä mitenkään miellyttävällä tavalla. Mutta nyt päätin tempaista, ihan vain siksi, etten saanut Ericiltä selvää vastausta siihen, pitääkö hän täysin karvattomasta pimpistä vai ei.
Lopputuloksena oli järisyttävän ihanaa seksiä, mutta en osaa sanoa, kuinka suuri vaikutus karvattomuudellani siihen oli. Luultavasti loppujen lopuksi aika pieni. Tosin jälkeenpäin tuntui mukavalta, kun häpykumpuni oli liukkaan sperman peitossa ja tuntui kuin koko käteni olisi uponnut häpyhuulten väliin hieroessani itselleni ravisuttavan orgasmin.
En kuitenkaan usko, että tulen jatkossa pysyttelemään karvattomalla linjalla. Rehellisesti sanottuna, pieni karvatupsu on minusta paljon seksikkäämpi ja kiihottavampi, eikä Ericilläkään tunnu olevan hirveän suuria intohimoja posliinin puolesta.
Lopputuloksena oli järisyttävän ihanaa seksiä, mutta en osaa sanoa, kuinka suuri vaikutus karvattomuudellani siihen oli. Luultavasti loppujen lopuksi aika pieni. Tosin jälkeenpäin tuntui mukavalta, kun häpykumpuni oli liukkaan sperman peitossa ja tuntui kuin koko käteni olisi uponnut häpyhuulten väliin hieroessani itselleni ravisuttavan orgasmin.
En kuitenkaan usko, että tulen jatkossa pysyttelemään karvattomalla linjalla. Rehellisesti sanottuna, pieni karvatupsu on minusta paljon seksikkäämpi ja kiihottavampi, eikä Ericilläkään tunnu olevan hirveän suuria intohimoja posliinin puolesta.
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
KIPINÄSTÄ
Viime aikoina olen löytänyt itseni pohtimasta sitä, kuinka sen kuuluisan kipinän pystyy säilyttämään pitkässä parisuhteessa. Henkilökohtaisten kokemusteni pohjalta minun pitäisi olla valmis sanomaan, ettei se olekaan mahdollista. En kuitenkaan suostu sitä uskomaan.
Omat vanhempani ovat olleet naimisissa vuosikymmeniä, mutta en koskaan ole nähnyt heidän suutelevan. Joten ajatus mistään muustakaan heidän välillään tuntuu absurdilta. Eiväthän he edes nuku samassa vuoteessa!
Itse en pystyisi tyytymään tuollaiseen suhteeseen ja toistaiseksi näyttää siinä mielessä hyvältä. Suukottelemme Ericin kanssa toisiamme kymmeniä kertoja päivässä. Pidämme toisiamme kädestä. Kun teen ruokaa, Eric tulee taakseni suutelemaan niskaani tai hivelemään lantiotani. Miltei joka ilta käymme nukkumaan lusikka-asentoon. Joten vaikka viime kuukausina suurin seksuaalinen kiihko tuntuu hiukan suhteessamme laantuneen tai ainakin tasoittuneen sen karmean pelottavan Arjen astuttua kuvioihin, luulen meidän olevan hyvissä asemissa.
Siitä huolimatta toisinaan pelkään meidänkin jossain vaiheessa vajoavan toverilliselle tasolle, jossa toinen alkaa tuntua enemmän sisarukselta kuin rakastetulta. Elän kuitenkin toivossa, että niin kauan kun fyysinen kosketus toiseen säilyy, pystymme sen välttämään.
Omat vanhempani ovat olleet naimisissa vuosikymmeniä, mutta en koskaan ole nähnyt heidän suutelevan. Joten ajatus mistään muustakaan heidän välillään tuntuu absurdilta. Eiväthän he edes nuku samassa vuoteessa!
Itse en pystyisi tyytymään tuollaiseen suhteeseen ja toistaiseksi näyttää siinä mielessä hyvältä. Suukottelemme Ericin kanssa toisiamme kymmeniä kertoja päivässä. Pidämme toisiamme kädestä. Kun teen ruokaa, Eric tulee taakseni suutelemaan niskaani tai hivelemään lantiotani. Miltei joka ilta käymme nukkumaan lusikka-asentoon. Joten vaikka viime kuukausina suurin seksuaalinen kiihko tuntuu hiukan suhteessamme laantuneen tai ainakin tasoittuneen sen karmean pelottavan Arjen astuttua kuvioihin, luulen meidän olevan hyvissä asemissa.
Siitä huolimatta toisinaan pelkään meidänkin jossain vaiheessa vajoavan toverilliselle tasolle, jossa toinen alkaa tuntua enemmän sisarukselta kuin rakastetulta. Elän kuitenkin toivossa, että niin kauan kun fyysinen kosketus toiseen säilyy, pystymme sen välttämään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)